English page Verkkosivu suomeksi

Tausta & menetelmät

CONNECT-projekti on toteutettu ja rahoitettu osana Pohjoismaiden ministerineuvoston Kestävä pohjoismainen hyvinvointi -ohjelmaa. Ohjelma käynnistettiin pohjoismaisen hyvinvointimallin kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä.

Tausta

Menetelmät ja lähestymistapa
Prosessin ja työkalupakin esittely 

Pohjoismainen malli on herättänyt kasvavaa kansainvälistä kiinnostusta, sillä se on parantanut sosiaalisen hyvinvoinnin laatua ja lisännyt talouskasvua. Väestörakenteen muutokset ja taloudelliset haasteet niin Pohjoismaissa kuin muissakin länsimaissa uhkaavat kuitenkin vaarantaa mallin toimivuuden tulevaisuudessa. Kestävä pohjoismainen hyvinvointi -ohjelma on suunniteltu vastaamaan joihinkin näistä haasteista, ja ohjelmassa on keskitytty erityisesti terveydenhuoltoon, työmarkkinoihin ja koulutukseen.

Koska pohjoismainen "hyvinvointiteknologian" käsite on saanut yhä enemmän painoarvoa ja hyvinvointiteknologiaa on alettu käyttää työvälineenä julkisen terveydenhuollon uudistamiseen kaikissa viidessä Pohjoismaassa, Kestävä pohjoismainen hyvinvointi -ohjelmaan haluttiin sisällyttää myös hyvinvointiteknologiaa koskeva hanke. Tehtävä lankesi Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toimivalle Pohjoismaiselle hyvinvointikeskukselle (NVC), joka on keskittynyt terveys- ja sosiaaliasioihin eli juuri niihin aloihin, joilla hyvinvointiteknologia on jo tärkeässä asemassa.

NVC:n tehtäväksi tuli suunnitella ja toteuttaa projekti, joka parantaa julkisen sektorin hyvinvointiteknologiaan liittyvää osaamista ja täytäntöönpanomahdollisuuksia kaikissa Pohjoismaissa.

NVC ryhtyi tästä lähtökohdasta käsin suunnittelemaan projektia, joka suunnattiin kaikille Pohjoismaiden yli 1 200 kunnalle. Kunnat ovat pohjoismaisessa hyvinvointimallissa tärkeimpiä palveluntarjoajia, ja ne ovat myös se julkishallinnon taso, joka nykyisin eniten hyödyntää työssään hyvinvointiteknologiaa. Tästä syystä ensisijaisesti kunnille suunnatulla hankkeella katsottiin olevan eniten vaikutusta.

NVC ryhtyi tarkastelemaan kuntien kohtaamia haasteita hyvinvointiteknologian kanssa työskenneltäessä ja halusi selvittää, ovatko ne samanlaisia eri Pohjoismaissa, jotta voitaisiin arvioida, onko tällä alalla järkevää tehdä pohjoismaista yhteistyötä.

Vastaus oli selkeästi "kyllä". Kävi ilmi, että huolimatta selvistä eroista kehityksessä, käyttöönoton laajuudessa ja osaamistasoissa eri maiden välillä, kaikilla vaikuttaisi olevan samat hyvinvointiteknologian käyttöön liittyvät perusongelmat. Näitä ovat:

Liian monta hanketta liian harvoille lopputuotteille

Tämä on yleinen ongelma Pohjoismaissa. Kunnat toivottavat hankkeet mielellään tervetulleiksi monista eri syistä, mutta valitettavasti ne ovat kuitenkin vain hankkeita, ja ne toteutetaan usein ylimääräisenä työnä sen sijaan, että ne otettaisiin osaksi arkista palvelutarjontaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeista saatu tietotaito jää niiden sisälle eikä sitä integroida koko organisaatioon. Tästä syystä kunnat siirtyvät hankkeesta toiseen, eikä varsinaista käytännön toteuttamista tapahdu tai lopputuotteita synny.

Käsitys omasta ainutlaatuisuudesta

Emme osaa vielä riittävän hyvin jakaa osaamistamme ja kokemuksiamme tai hyödyntää jo tehtyä työtä. Liian monessa kunnassa tunnutaan ajattelevan, että juuri he ovat ainutlaatuisia – heidän kuntansa asukkaat, heidän organisaationsa jne. Tämä johtaa siihen, että ajatellaan, ettei muiden aiemmin tekemä työ koske heitä. Tällainen "ei koske meitä" -ajattelutapa aiheuttaa sen, että samanlaisia hankkeita on liikaa, jolloin arvokkaita resursseja haaskataan.

Heikot yhteispohjoismaiset markkinat

Yhteispohjoismaiset hyvinvointiteknologiamarkkinat ovat yllättävän pirstoutuneet. Tanskassa julkinen sektori haluaa ostaa tanskalaisilta toimittajilta, Ruotsissa ruotsalaisilta jne. Tämä ei koske niinkään perinteistä apuvälineteknologiaa, vaan markkinat heikkenevät digitaalisuuden kasvaessa.

Tämä on edelleen este, ja luonnollisesti sitä suurempi, mitä heikommat markkinat ovat kyseessä. Näiden haasteiden voittaminen ja hyvinvointiteknologiaan liittyvän osaamisen ja tietoisuuden kasvattaminen kunnallisella tasolla kohentaisi merkittävästi hyvinvointiteknologian asemaa kaikissa Pohjoismaissa.

Menetelmät ja lähestymistapa

Edellä mainittujen haasteiden voittamiseksi syntyi ajatus kehittää mahdollisimman tehokas prosessi hyvinvointiteknologian kanssa työskentelyyn. Prosessin jokaiseen vaiheeseen kehitettäisiin parhaiden käytäntöjen pohjalta omat välineensä eräänlaiseksi työkalupakiksi. Näin kuka tahansa saisi helposti käyttöönsä parhaisiin käytäntöihin perustuvat tiedot ja kuntien olisi helpompi ottaa järjestelmällinen lähestymistapa tällä alalla työskentelyyn.

Connect-prosessin ja siihen sisältyvän työkalupakin tavoitteet ovat:

Tiedon ja kokemuksen välittäminen

Yhteisen pohjoismaisen työkalupakin tavoitteena on parantaa tietoutta valmiiksi kerättyjen tietojen avulla.

Yhteisen toimintakehyksen luominen hyvinvointiteknologian kanssa työskentelyyn.

Jos kaikki toimivat CONNECT-kehyksen sisällä, kokemusten jakaminen on helpompaa, sillä tiedämme, että muutkin noudattavat samoja malleja ja ohjeita. Jos Kööpenhaminassa tiedetään, että Oslossa on jo arvioitu jotakin teknologiaa, saman tai samankaltaisen arviointimallin käyttäminen, kokemusten jakaminen ja muiden kokemuksista oppiminen helpottuvat.

Selkeä rakenne auttaa tiedon siirtämistä käytäntöön

Kun käytetään CONNECT-projektin tapaista järjestelmällistä lähestymistapaa, hyvinvointiteknologian kanssa työskentelyn monitahoisuutta on helpompi ymmärtää. Näistä tiedoista on hyötyä prosessin eri vaiheissa ja hankkeiden integroinnissa organisaatioon – tällä tavoin on todennäköisempää, että hankkeesta todella tulee ratkaisu, joka otetaan käyttöön organisaatiossa.

Tuotteiden toimittajien auttaminen

Yhteinen pohjoismainen viitekehys auttaa epäsuorasti myös tuotteiden toimittajia myymään tavaraa ja palveluita kaikkialla Pohjoismaissa. Kun käytämme samaa kehystä, kysymme toimittajilta samat kysymykset, mikä helpottaa heidän toimintaansa.

Prosessista ja työkalupakista saa lisätietoja CONNECT-prosessin kuvausosiosta.

CONNECT-projektissa pidettiin tärkeänä, että sekä prosessi että työkalupakki luotaisiin ruohonjuuritasolta ylöspäin. Tämä tarkoittaa sitä, että prosessissa ja työkalupakissa kuvatut parhaat käytännöt ovat peräisin itse kunnilta. Samasta syystä päätettiin, että CONNECT-projektin taustalla toimivan hankekonsortion tulisi muodostua kymmenestä pohjoismaisesta kunnasta – kaksi joka maasta – joista tulisi hyvinvointiteknologian edelläkävijöitä omassa maassaan. Valinnan teki NVC yhteistyössä kansallisten toimijoiden, kuten kansallisten alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden, kanssa. Norjan tapauksessa kuitenkin toimittiin hieman poikkeuksellisesti. Koska Norjassa oli juuri käynnistetty kansallinen hyvinvointiteknologiaohjelma, johon osallistui yli 30 kuntaa, oli tärkeää, että kaksi norjalaista CONNECT-kuntaa olisivat mukana myös Norjan kansallisessa ohjelmassa, jotta voitaisiin varmistaa projektienvälinen synergia ja molemminpuolinen oppiminen.

Seuraavat kymmenen kuntaa tulivat valituiksi:

  • Tanskasta Århus ja Odense
  • Suomesta Oulu ja Etelä-Karjala
  • Islannista Reykjavik ja Akureyri
  • Norjasta Lindås ja Lister
  • Ruotsista Västerås ja Göteborg.

 

Nämä kunnat muodostivat CONNECT-hankekonsortion ytimen.

CONNECT-projektissa pidetään kuitenkin tärkeänä sitä, että kaikki pohjoismaiset kunnat voivat käyttää sen puitteissa luotuja prosesseja ja välineitä. Niinpä puolueettomuuden takaamiseksi mukaan päätettiin ottaa joitakin kansallisia viranomaisia antamaan palautetta projektin aikana. Tarkoituksena oli erityisesti varmistaa, että ohjeet yms. olisivat yhtä hyödyllisiä sekä kaupungeille että maaseutukunnille.

CONNECT-projektissa palautetta antavat kansalliset viranomaiset ovat: Tanskassa KL (kansallinen paikallishallinnon organisaatio), Suomessa THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Islannissa hyvinvointiministeriö, Norjassa KS (kansallinen paikallishallinnon organisaatio) ja Norjan sähköisen terveydenhuollon yksikkö, sekä Ruotsissa SKL (kansallinen alue- ja paikallishallinnon organisaatio) ja Ruotsin osallisuusvirasto.

Osallistujat-luvussa on lisätietoja osanottajista.

Projektin ensimmäisenä tavoitteena oli sopia itse prosessista. Tiimi laati 9-vaiheisen prosessin, joka periaatteessa toteutetaan aikajärjestyksessä. Sanomme "periaatteessa", sillä tiedämme, että käytännössä eri vaiheet voivat limittyä keskenään. Kuitenkin prosessin ajatteleminen aikajärjestyksessä auttaa oman lähestymistapanne rakenteen hahmottamisessa hyvinvointiteknologian parissa työskennellessänne. Sen avulla voidaan myös varmistaa, että prosessi toteutetaan perusteellisesti.

Vaiheet luotiin seuraavasti: NVC lähetti kunnille asiakirjan, jonka avulla kunnilta kerättiin tietoja. Saatujen tietojen pohjalta laadittiin alustava luonnos. Luonnoksesta keskusteltiin eri maissa kuntien ja viranomaisten välillä. Kukin maa lähetti tämän jälkeen NVC:lle palautetta, ja NVC laati sen pohjalta uuden luonnoksen. Uudesta luonnoksesta keskusteltiin yhteisessä päätöksentekokokouksessa, johon kaikki osallistujat osallistuivat.

Tämän pohjalta laadittu kolmas luonnos avattiin muiden kuntien ja keskeisten toimijoiden palautteelle kuulemisprosessin kautta. Yhteensä yli 50 kuntaa antoi palautetta CONNECT-projektin eri vaiheista. Ulkoisesta palautteesta keskusteltiin myöhemmässä päätöksentekokokouksessa, mutta CONNECT-kunnat kuitenkin päättivät kunkin vaiheen lopullisesta sisällöstä.

Pohjoismainen yhteistyö

Kolmen vuoden tiivis yhteistyö kymmenen hyvin erilaisen kunnan ja seitsemän, viidestä eri maasta tulevan kansallisen viranomaistahon välillä on luonnollisestikin ollut haasteellista, mutta se on kuitenkin toiminut odotettua sujuvammin. Odotimme, että kompromisseja olisi täytynyt tehdä enemmän, sillä hyvinvointiteknologia määritellään eri maissa eri tavoin ja myös halu työskennellä sen kanssa vaihtelee maittain.

Kun projekti alkoi muotoutua, kävi kuitenkin ilmi, että kaikki kymmenen kuntaa olivat varsin samoilla linjoilla sekä prosessin että sen eri vaiheiden sisällön suhteen. Asioista on toki täytynyt neuvotella matkan varrella, ja joissakin kunnissa on keskitytty joihinkin vaiheisiin enemmän kuin toisiin, tai joistakin vaiheista on ollut enemmän asiantuntemusta kuin toisista, mutta yleisesti ottaen hyvinvointiteknologia soveltuu erittäin hyvin pohjoismaiseen yhteistyöhön, sillä palveluiden toimittaminen ja ajattelutapa julkisen sektorin innovaatioiden suhteen on hyvin samankaltainen eri maissa.

Lisäksi tämä on ala, jolla me kaikki voimme ottaa oppia tosistamme. Hyvinvointiteknologian kanssa työskenteleminen on monimutkaista ja on tiiviisti sidoksissa palveluiden toimittamiseen, organisaatioon, henkilöstöön, palveluiden käyttäjiin yms.

Nämä useat eri näkökohdat tarkoittavat sitä, että muilta saa aina ideoita ja heiltä voi oppia – vaikka kuuluisi itse alansa parhaimmistoon. Toisiltaan oppimisen lisäksi kymmenen osallistujakuntaa saivat projektin kautta mahdollisuuden tehdä tavallista läheisempää yhteistyötä. Yhteistyötä on tehty paitsi eri maiden välillä, myös samassa maassa olevien eri kuntien välillä, mikä on ollut erittäin positiivinen sivutuote tässä projektissa.

Prosessin ja työkalupakin esittely

Prosessi on tarkoitettu oppaaksi hyvinvointiteknologian kanssa työskentelyyn kunnallisella tasolla. Alla on lueteltu yhdeksän vaihetta, jotka tulisi käydä läpi huolellisesti, jotta menestymisen mahdollisuudet olisivat mahdollisimman hyvät ja jotta olisi todennäköisempää, että hankkeesta lopulta tulee ratkaisu, joka otetaan kunnassa käyttöön.

  1. Visio
  2. Strategia
  3. Viestintäsuunnitelma
  4. Tarveanalyysi
  5. Markkinoiden arviointi
  6. Arviointimalli
  7. Hankintasuunnitelma
  8. Käyttöönottomalli
  9. Vaikutusten tarkkailu

Monet vaiheista ovat täysin samoja kuin missä tahansa muussakin innovaatioprosessissa, mutta jotkin liittyvät läheisemmin hyvinvointiteknologian kanssa työskentelyyn.

Me CONNECT-projektissa haluaisimme korostaa sitä, että edellä kuvattu prosessi on tarkoitettu ensisijaisesti inspiraationlähteeksi ja ohjenuoraksi. Emme halua kertoa kunnille, mitä niiden täytyy tehdä ja miten, vaan jokainen voi valita toimintatapansa täysin vapaasti. Voitte joko käydä läpi kaikki vaiheet aikajärjestyksessä tai valita vain oman organisaationne kannalta olennaiset vaiheet ja hakea ideoita niistä. Suosittelemme kuitenkin, että edes harkitsette prosessin toteuttamista kokonaisuudessaan, jotta voisitte varmistaa, että hyvinvointiteknologia integroidaan organisaatioonne asianmukaisesti.

Kun käytte eri vaiheita läpi, huomaatte, että jokaisen vaiheen alussa on kuvattu lyhyesti, mikä sen tarkoitus on ja miksi se on tärkeä koko prosessin kannalta.

CONNECT-tiimi haluaa korostaa myös sitä, että vaikka nämä ovat mielestämme parhaat käytännöt, tämä ei tarkoita sitä, että kaikki kymmenen osallistujakuntaa olisivat käyneet kaikki vaiheet läpi tismalleen tässä kuvatulla tavalla. Kaikilla kymmenellä kunnalla on kokemusta kaikista vaiheista, ja kaikki nämä kunnat ovat kokemustensa perusteella sitä mieltä, että nämä ovat parhaat käytännöt, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikilla kymmenellä olisi vaikkapa erillinen hankintasuunnitelma hyvinvointiteknologialle.

Kymmenen CONNECT-kuntaa ovat alan ensimmäisten toimijoiden joukossa ja oppivat matkan varrella. Näihin ohjeisiin on kerätty tähänastiset opit ja kokemus, jotta muutkin voisivat käydä samat vaiheet läpi ja osaisivat välttää joitakin projektiin osallistuneiden kuntien kohtaamista haasteista (kun ne esimerkiksi ohittivat jonkin edellä kuvatuista vaiheista). Kunkin vaiheen lopussa on käytännön kokemuksista kertova osio. Osiossa annetaan esimerkkejä kyseisen vaiheen toteuttamisesta CONNECT-kunnissa. Kaikki tiedot eivät kuitenkaan ole saatavilla Internet-linkkien kautta, joten useissa tapauksissa käytännön esimerkkejä saa ottamalla suoraan yhteyttä kyseisiin kuntiin. (Yhteystiedot ovat Osallistujat-osiossa.) Mihin tahansa näistä kymmenestä kunnasta voi ottaa yhteyttä, vaikkei kyseistä kuntaa mainittaisikaan tietyssä esimerkkiosiossa. Koska tämän julkaisun pituus on rajallinen, joissakin tapauksissa tarkempia tietoja ja lisäesimerkkejä löytyy verkkosivuiltamme: www.nordicwelfare.org/connect.

Vaiheet on tarkoitettu työkalupakiksi. Tämä on siis suhteellisen lyhyt asiakirja, jossa on joitakin käytännön suosituksia, CONNECT-kuntien omiin kokemuksiin perustuvia tarkempia ohjeita sekä tietoja niistä menetelmistä ja välineistä, joista on ollut hyötyä osallistujakunnille. Esimerkiksi arviointimallivaiheessa mainitsemme 4–5 erilaista mallia, joista kunnat voivat valita omiin tarkoituksiinsa ja lähestymistapaansa parhaiten sopivan. Kunkin vaiheen lopussa on esimerkkiosio, joka on tarkoitettu lähinnä houkuttimeksi. Vaikka osiossa onkin linkkejä, suosittelemme pyytämään tarkempia tietoja suoraan kunnista.

Toivomme, että työkalupakistamme on hyötyä, ja otamme mielellämme vastaan palautetta.

Dennis C. Søndergård

Sidansvarig

Dennis C. Søndergård

Seniorrådgivare Välfärdsteknologi

Mobil +46-76 000 3545

Senast uppdaterad

2017-03-29

Nordens välfärdscenter | tel: +46 8 545 536 00 | | En institution under Nordiska ministerrådet