English page Verkkosivu suomeksi

Vaihe 6: Arviointimalli

Mitä se tarkoittaa ja miksi se on tärkeä hyvinvointiteknologian parissa työskenneltäessä?

Tämä vaihe on ensiarvoisen tärkeä, jotta voitaisiin varmistaa, että harkitsemanne tekninen ratkaisu todellakin soveltuu organisaationne käyttöön. Arviointimallin tulisi varmistaa, että teknologia täyttää havaitsemanne tarpeet ja asettamanne vaatimukset – esimerkiksi palvelun laadun parantaminen, työympäristön kehittäminen, parempi kustannustehokkuus tai kaikki nämä yhdessä.

Ratkaisun arvioinnin yhteydessä saatte mahdollisuuden kerätä tietoja siitä, miten ehdotettu teknologia toimisi organisaatiossanne ja toimittamissanne palveluissa, ja millainen olisi teknologian ja henkilöstön sekä palvelujen käyttäjien välinen vuorovaikutus. Hyvä arviointimalli auttaa karsimaan mahdollisesti toimimattomat ratkaisut ja hankkeet, ja myöhempi käyttöönotto tavallisesti perustuu tähän malliin. On siis erittäin tärkeää, että malli on luotu oikein.

Arviointimallilla testataan, täyttävätkö markkinoiden arvioinnin yhteydessä löydetyt tuotteet kaikki tarpeet tyydyttävällä tavalla. Samalla se toimii perustana myöhemmin tapahtuvalle käyttöönotolle ja vaikutusten tarkkailulle.

Suosituksia

  • Jotta arviointi tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti ja vaatimusten mukaisesti, on suositeltavaa käyttää valmista arviointimallia (esimerkiksi jotakin tässä asiakirjassa mainituista). Näin varmistetaan systemaattinen lähestymistapa, ja päätöksenteko ja priorisointi helpottuvat.
  • On suositeltavaa tehdä "potentiaaliarvio" (arvio tietyn teknologian potentiaalisista eduista) ennen kuin resursseja kohdistetaan varsinaiseen arviointiprosessiin. On kuitenkin tärkeää, että tämä potentiaaliarvio laaditaan samoissa kehyksissä kuin arviointimalli, jotta arvioinnin jatkuvuus ja tarkkuus voitaisiin varmistaa. Jos arviota ei laadita samoissa kehyksissä, on olemassa suurempi vaara, että arvio jää kauas totuudesta ja että varsinainen arviointipäätös näin ollen perustuu epätarkkoihin tietoihin.
  • Tietyn teknologian potentiaalisia etuja arvioitaessa on hyvä muistaa ottaa havaitut tarpeet sekä hyvinvointiteknologiastrategia ja -visio huomioon.
  • Arviointiprosessi vaatii sekä aikaa että osaamista. Varmistakaa, että sille varataan riittävästi resursseja ja koordinoikaa sitä mahdollisuuksien mukaan muiden käynnissä olevien toimenpiteiden kanssa.
  • Arviointi on järkevää aloittaa määrittelemällä sen tavoitteet. Päättäkää, olisiko loppukäyttäjiä hyvä kuulla tavoitteita määriteltäessä. Tavoitteita voi toki muuttaa myös prosessin aikana, mutta jos ne asetetaan jo heti alussa, ne näyttävät suuntaa ja tuovat prosessiin avoimuutta. Käytännön taso (teknologiaa käyttävä henkilöstö) ja/tai loppukäyttäjät on tavallisesti hyvä ottaa mukaan myös, kun määritellään, millaisia tiedonkeruutapoja käytetään (kyselylomakkeet, haastattelut jne.), sillä tämä parantaa myös omaksumista ja sitoutumista.

Kokemukseen perustuvat ohjeet

  • Teknologian suorituskyky riippuu paljon siitä, miten kuntanne on organisoitu. Muistakaa analysoida arviointimallissa, miten hyvin kyseinen teknologia tulee toimimaan organisaatiossanne. Tätä analyysia tehtäessä on hyvä ottaa huomioon, voisiko organisaatiomuutoksilla olla vaikutusta teknologian suorituskykyyn.
  • Teknologian omaksumisen ja sen käyttöön sitoutumisen varmistamiseksi on erittäin tärkeää, että arvioinnin tavoitteet ovat asianosaisten arkisten rutiinien kannalta tarkoituksenmukaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että varmistetaan, että arviointiprosessi on osa tavallisia arkirutiineja, aivan kuten mikä tahansa muukin työ, eikä mitään ylimääräistä sivutyötä.
  • On hyvä muistaa, että teknologian menestyksekäs käyttö tulevaisuudessa riippuu arvion paikkansapitävyydestä. Arviointiprosessia suunniteltaessa on siis varmistettava, että teknologiaa testataan riittävän pitkään ja riittävän useilla koehenkilöillä. Oikopolkujen ottaminen voi tehdä arvioinnista edullisempaa, mutta tämä kasvattaa merkittävästi epäonnistumisen todennäköisyyttä lopullisen ratkaisun käyttöönotossa.
  • Varmistakaa, että testiryhmä todellakin edustaa aiottua kohderyhmää. Varmistakaa myös, että testiryhmälle tiedotetaan tehokkaasti – myös siitä, mitä kokeiluajan jälkeen tapahtuu. • On erittäin tärkeää määritellä lähtötilanne. Se toimii arvioinnin perustana. Lähtötilanne on määriteltävä erikseen kaikille arvioitaville parametreille.
  • Tarkistakaa verkostostanne tai kansallisilta viranomaisilta, onko kyseistä tai jotakin samanlaista teknologiaa arvioitu jo muualla. Vaikkei olemassa oleva arvio olisikaan suoraan sovellettavissa organisaatioonne, se voi toimia inspiraationlähteenä ja säästää aikaa ja resursseja.
  • Arviointiin on muiden parametrien ohella hyvä sisällyttää taloudelliset näkökohdat eli eräänlainen kustannus-hyötyanalyysi. Jos haluatte teknologian tuovan taloudellisia säästöjä, tämäkin on syytä sisällyttää arviointimalliin. Tämä on tärkeää, sillä taloudellisten etujen löytäminen edellyttää usein organisaation ja sen sisäisen palvelurahoitusmallin lähempää tarkastelua.
  • Arviointiraporttiin tulisi myös sisällyttää malli siitä, miten mitäkin teknologiaa tuetaan ja miten se jaetaan käyttöönoton jälkeen.
  • On syytä muistaa, että teknologian menestyminen pitkällä aikavälillä voi riippua myös henkilöstön osaamisesta. Henkilöstön lisäkoulutus onkin tästä syystä tärkeä osa arviointimallia ja vaikuttaa myös lopullisen liiketoimintamallin kustannuspuoleen.

Mitä arviointimalli on merkinnyt CONNECT-projektiin osallistuneille

Odense

Arviointimalli on toiminut Odensessa työkaluna kaikissa kunnan yksiköissä, ja näin on varmistettu, että kaikki käyttävät samoja menetelmiä ja parametreja. Se on systemaattinen lähestymistapa ja lisää tietoisuutta teknologian arvioinnin monimutkaisuudesta. Arviointimalli toimii myös hyvänä pohjana päättäjille.

Menetelmät ja välineet

Odense käyttää tanskalaista arviointimallia, josta käytetään nimitystä VTV. Sen ja erillisen liiketoimintamallin on luonut Tanskan teknologiainstituutti. Molemmat löytyvät osoitteesta www.nordicwelfare.org/connect

VTV antaa hyvän yleiskuvan ja kattaa tuotteiden arvioinnin keskeiset kysymykset. Se tuo teknologian suorituskyvyn arviointiin visuaalisen ulottuvuuden ja toimii hyvänä pohjana päätöksenteolle. Odensessa se on yhdistetty yksityiskohtaiseen liiketoimintamalliin, jossa tarkastellaan syvällisemmin teknologiaan liittyviä taloudellisia näkökohtia ja teknologian mahdollisia vaikutuksia. VTV:stä saa lisätietoja Tanskan teknologiainstituutin verkkosivuilta (linkki alla) tai CONNECT-sivustolla olevista Odensen VTV:n toteuttamisohjeista: http://www.teknologisk.dk/ydelser/vtv-velfaerdsteknologivurdering/32944

Göteborg hyödyntää tasapainotettua tuloskorttimallia neljästä eri näkökohdasta:

  • käyttäjät/omaiset, henkilökunta, organisaatio ja talous.
  • Osa-alueille voidaan asettaa erilaisia parametreja, kuten toiminnot, turvallisuus, laatu ja kustannukset.

Göteborg suosittelee seuraavia välineitä

  • e-delegationens "Metod för utveckling i samverkan"
  • e-delegationens "Business case model"
  • Sivustolla www.opiguide.dk on sekä liiketoimintamalleja että innovaatioiden arviointimalleja, joista voi olla hyötyä joko työkaluina tai inspiraationlähteinä.
  • Tanskan Digitaliseringsstyrelsen suosittelee seuraavaa liiketoimintamallia: http://www.digst.dk/Styring/Business-case-model.
  • Samveis.no-sivustolla on sekä ohjeita että työkaluja, jotka avustavat arviointiprosessissa. 
  • Suomessa Sitra on julkaissut Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojohtamisen käsikirjan, joka on todettu Etelä-Karjalassa hyödylliseksi sekä arvioinnin kannalta että muissa johtamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Esimerkkejä arviointimalleista CONNECT-projektin osallistujilta

Tämän vaiheen esimerkeissä on käytetty Menetelmät ja välineet -osiossa mainittuja menetelmiä. CONNECT-kunnat jakavat arviointiraporttinsa mielellään muiden kanssa, mutta kuntiin on otettava yhteyttä suoraan.

Odense

Esimerkkinä mainittakoon, että osoitteessa www.odense.dk/cfv on kuvattu, mitä teknologioita Odensen kunnassa on testattu ja otettu käyttöön. Sivustollamme www.nordicwelfare.org/connect on julkaistu Odensen laatimat ohjeet (edellä kuvattujen) VTV-menetelmien käyttöön ja tarkan liiketoimintamallin laatimiseen.

Connect-projektin osallistujakunnat tekevät arviointinsa erilaisissa olosuhteissa ja joko kumppaneiden kanssa tai itsenäisesti. Esimerkki kumppaneiden kanssa tehdystä arvioinnista tulee

Oulu

OuluHealth Labs on ainutlaatuinen, integroitu terveysalan tuotteiden testaus- ja kehitysympäristö, johon sisältyy myös alan ammattilaisilta tuleva palaute ja joka kattaa tutkimus- ja kehitystyön kaikki vaiheet.

OuluHealth Labsin palvelujen toimittajina ovat sellaiset alueen huippuorganisaatiot kuin Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupungin terveys- ja sosiaalipalvelut. Oulu CityLab on osa OuluHealth Labsia. Se on testausympäristö, jossa käyttäjät ovat todellisia asiakkaita ja potilaita, jotka ovat joko kotonaan tai missä tahansa Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden osassa. Tuotekehittäjät pääsevät tutustumaan suoraan alan ammattilaisilta ja asiakkailta tulevaan palautteeseen tuotteista, joita käytetään todellisissa käyttöympäristöissä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisätietoja: www.ouluhealth.fi.

Västerås

Västeråsissa käytetään seuraavaa yleistä lähestymistapaa uusiin ratkaisuihin: • Uusien teknologioiden arviointi aloitettiin 7 vuotta sitten. Yritämme aina suunnitella arviointimenetelmän yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti.
Arviointi jaetaan tavallisesti kahteen vaiheeseen:

  • Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme koehenkilöitä auttamaan meitä omalla asiantuntemuksellaan (vanhuksen tai vammaisen näkökulmasta), kun he testaavat teknologiaa puolestamme. Korostamme sitä, että tarkoituksena on auttaa meitä arvioimaan tuotetta, ja annamme heille yhtä paljon apua kuin muutoinkin tai olemme vähintäänkin läsnä, kun he käyttävät teknologiaa.
  • Toisessa vaiheessa korvaamme tavallisen hoitomuodon uudella, teknologiaa hyödyntävällä hoitomuodolla. Tässäkin vaiheessa meillä on vielä jonkin verran ylimääräisiä tukiresursseja sekä resurssit teknologian vaihtamiseen, jos se ei toimi. Vaikka tämä onkin vielä pilottitestausta, voimme kuitenkin tässä vaiheessa jo sanoa käyttävämme teknologiaa hoitotyössä.

Keräämme molemmista vaiheista palautetta kaikilta asianosaisilta: käyttäjiltä, omaisilta, henkilökunnalta yms. Tiedot ovat tavallisesti kvalitatiivisia ja jäsentelemättömiä, mutta joskus – erityisesti samanlaisiin ratkaisuihin verrattaessa – käytämme myös kyselyitä ja muuta kvantitatiivista tietoa.

Reporting template

Dennis C. Søndergård

Sidansvarig

Dennis C. Søndergård

Seniorrådgivare Välfärdsteknologi

Mobil +46-76 000 3545

Senast uppdaterad

2017-03-29

Nordens välfärdscenter | tel: +46 8 545 536 00 | | En institution under Nordiska ministerrådet