Ikärajan nosto vähensi alaikäisten raha-automaattipelaamista

Rahapelien ikärajan nosto 15 vuodesta 18 ikävuoteen toimi suunnitellusti vähentäen alaikäisten raha-automaattipelaamista merkittävästi. Ikärajasta huolimatta 13 % alaikäisistä ilmoittaa kuitenkin edelleen pelaavansa raha-automaattipelejä.

Vuonna 2010 arpajaislain uudistuksen myötä rahapelaamiselle säädettiin Suomessa 18 vuoden ikäraja. Rahapeliautomaattien osalta ikärajamuutos astui voimaan siirtymäajan jälkeen 1.7.2011. Rahapeleistä nuorten suosiossa ovat perinteisesti olleet juuri rahapeliautomaatit, joita suomalaisnuoret ovat pelanneet selvästi yleisemmin kuin nuoret muualla Euroopassa. Tämä liittyy ainakin osittain suomalaiseen käytäntöön sijoittaa rahapeliautomaatit julkisille paikoille.  Arjessa nuoret törmäävät rahapeliautomaatteihin toistuvasti asioidessaan esimerkiksi ruokakaupoissa, liikenne-asemilla tai vapaa-ajan keskuksissa.


Alaikäisten raha-automaateilla pelaaminen väheni merkittävästi – jyrkin lasku 16-vuotiailla

Tutkimusvuosien 2011 ja 2013 välillä raha-automaattipelejä pelanneiden 12–16-vuotiaiden osuus laski 44 prosentista 13 prosenttiin. Muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä molemmilla sukupuolilla. Tytöillä raha-automaattipelejä pelanneiden osuus putosi 33 prosentista 7 prosenttiin ja pojilla 58 prosentista 20 prosenttiin. Ikäryhmistä jyrkin lasku näkyi 16-vuotiaiden pelaamisessa. Kun vuonna 2011 raha-automaatteja oli 16–vuotiaista pelannut 58 %, vastaava luku vuonna 2013 oli 17 %.

Miten laki vaikutti raha-automaateilla pelaamiseen eri paikoissa?

Ikärajan nosto vähensi alaikäisten raha-automaattipelaamista eniten kaupoissa. Kaupoissa rahapeliautomaatteja pelanneiden 12–16-vuotiaiden osuus putosi 35 %:sta 5 %:iin vuosien 2011 ja 2013 välillä. Pelaaminen kioskeilla ja huoltoasemilla väheni vastaavasti, mutta vähemmän.

Uutena ilmiönä tuloksissa näkyi rahapeliautomaateilla pelaamisen lisääntyminen Ruotsin/Viron laivamatkailussa niiden 12–16-vuotiaiden nuorten joukossa, jotka olivat pelanneet raha-automaattipelejä kyselyä edeltäneen puolen vuoden aikana. Osuudet olivat 30 % vuonna 2011 ja 55 % vuonna 2013. Tulokset viittaavat siihen, että kun nuorten pelaamista vähittäisliikkeissä rajoitetaan, raha-automaatteja pelaavat nuoret ohjautuvat pelaamaan paikoissa, joissa ikärajavalvontaa ei sovelleta tai sitä sovelletaan huonosti.

Voidaan todeta, että ikärajan nosto 15 vuodesta 18 vuoteen toimi suunnitellusti vähentäen alaikäisten raha-automaattipelaamista Suomessa merkittävästi.  Toisaalta 13 % alaikäisistä pelaa edelleen raha-automaattipelejä ikärajasta huolimatta.  

Susanna Raisamo, Tutkimuspäällikkö, dosentti 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Julkaistu 17.3.2016

Senast uppdaterad

2017-11-16

Nordens välfärdscenter | tel: +46 8 545 536 00 | | En institution under Nordiska ministerrådet